... ja vetämättömyys. Mistähän mahtaisi saada sellaisen piristys ruiskeen. Treenit ovat jääneet (taas) todella vähiin. Lähinnä vaan oltu, lenkkeilty ja leikitty + hiukka sosiaalistuttu, mutta sitäkin liian vähän...pöh!
No uutta temppua olen alkanut opettamaan tytölle. Musta on makeen näköstä kun koirat pujottelee jalkojen välistä kahdeksikkoa, joten täytyyhän Ruutinkin osata se. Siinä onkin sitten meidän treenit ollu =0) Eli hyvin vähäsiä siis. Niin joo tosiaan noutoja ollaan otettu milloin milläkin, mutta ei kapuloilla. Ne ovat sujuneet suht hyvin. Pientä jumitusta ollut ilmassa, mutta kun maltan odottaa, niin tuo sitten esineen lähemmäs. Periaatehan on, että esineet ei lennä ennen kuin ovat niin lähellä, että liikkumatta (myöskin kurkottamatta) saan sen noukittua maasta. Irti käsky on kivasti hallinnassa, tosin sen kuultuaan alkaa takuu varma vaaniminen ja tuijottelu. Siihen en ole puuttunut millään tavalla, en edes tiedä miten sen tuossa tilanteessa saisi rennoksi, joten olen tyytynyt heittämään heti kun on irroittanut, niin ei ehdi niin pahasti tuijottamaan.
Silmä vaivat alkaa helpottaa samoin ehkä emätin tulehdus, kun pissa väli on pidentynyt hieman. Korvatulehdus alkaa myös olemaan ohi, samoin massu toimii taas, kun vaihdoin siihen Eukanuba lammas/riisi sapuskaan...  harmittaa vain, että se Eagle jäi haaveeksi, omistaja kun olisi niin tykännyt siitä säkin ulkonäöstä ;0)
Ruokaa on syönyt nyt ruhtinaaliset 120g päivä. Nappulat tarjoillaan siis kuivina höystettynä Oivariinilla. Ruut syö kuppinsa tyhjäksi tuolla tyylillä. Ainoa miinus on vain se, että se ei pureksi ollenkaan niitä. Tosin se ei ole haitannut ruuan sulatusta ollenkaan, joten en taida siitä välittää. Vettä se juo kuitenkin eli eiköhän se riitä. En myöskään ole huomannut, että sillä kivistäisi mahaa tai muuta vastaavaa. Pää-asia kuitenkin, että syö.

Ruuti makoilee eteisen lattialla (lavastettu tilanne=)


Ja muistoja niiltä ajoilta kun Hessu oli täydessä turkissa.