Taas on vierähtänyt siitä, kun viimeksi pääsin kirjoittelemaan blogia. Jälkeä ollaan tallailtu sen 5-8 m ja omistajan innon vuoksi aina samalla kerralla 2 kpl. Ensimmäinen jälki menee aina hieman pyöriessä, mutta toinen jälki sujuu jo paljon paremmin. Kyllä Ruut sen ekankin aina jäljestää, mutta ei mielestäni niin tarkasti, kuin uusinta kierroksella. Ekalla kerralla kulkee osittain hieman jäljen vieressä ja tokalla kerralla sitten yleensä aivan jäljen päällä. Tuntuu kuitenkin siltä, että sujuu keltanokilla suhteellisen hyvin =0) Jälkeä olen tallannut sekä pellolle, että nurmelle. Metsäänkin olisi kiva käydä joku kerta kokeilemassa.

Sosiaalistamisia ollaan otettu myös. Se onkin tuon pennun kanssa suhteellisen iso urakka, joten meidän pääpaino on siinä tällähetkellä. Sosiaalistuminen on kyllä ihan hyvällä mallilla ja edistymistäkin on tullut, mutta toisinaan meinaa iskeä masennus, kun tulee selittämättömiä takapakkeja. Lapset ovat erityisesti osoittautuneet tällä hetkellä haasteellisimmiksi. Toisten koirien haukku taas alkaa olemaan suht. ok. Ellei satu tulemaan äkisti läheltä ja kovaa. Mutta nuo lapset.. plääh! En ymmärrä mistä se arkuus niitä kohtaa kumpuaa. Juuston suostuu ottamaan just ja just pikkuisen kädestä, mutta erittäin varautunutta käytöstä Ruut ilmentää pikku väen edessä. Ei auta kuin hakeutua niiden läheisyyteen. Silittely etäisyydelle ei päästä niitä, joten sitä on turha edes yrittää. Enkä nyt ole antanutkaan silittää sitä. Kunhan nyt vain oppisi rentoutumaan niiden läheisyydessä, eikä vuhvuttelisi niille. Tosin ehkä pienen pientä edistymistä tässä on havaittavissa, mutta kun itse olen todella väsynyt, niin ei meinaisi jaksaa mitään vastoinkäymisiä.

Aikuisiin Ruut suhtautuu valikoiden. Välillä on erittäin avoin ja menee heiluttelemaan häntäänsä ja toisia ei päästä kosketus etäisyydelle. En ihan tarkkaan tiedä millä perusteella se valikoi ihmisiä. Ehkä se on se, että jos joku aivan suoraan tuijottaa silmiin ja lähestyy saman tien, niin silloin Ruut luultavimmin reagoi tilanteeseen pakittamalla taaksepäin. Ei kuitenkaan hauku aikuisille. Suurimmaksi osaksi kuitenkin kaupungilla liikkuessamme se on välinpitämätön ja kulkee reippaana ja rennosti. Leikkiminen sujuu aina ihmisten läsnä ollessa, joten sitä ollaankin tehty sitten. Niillä joilla on koira mukana Ruut menee oitis tervehtimään ihmistä. No jatkamme harjoituksia =0)

Vanhus pellolla. Kyllä se onkin jo vanhan näköinen!

Ja Ruut iloittelee metsässä. Kyllä siitä on sitten niin vaikea saada kuvia, koko ajan pitäisi vain mennä joka paikkaa =0)