Pentu treffit (1.6)

Lähdimme aamujunalla Keravalta kohti Lahtea, josta ystävällisesti Katri ja Mervi (Ruutin sisko) hakivat meidät. Pennut tuntuivat varsin ilahtuvan näkemisestä. Kulkivat autolle niin rintarinnan että.. Lahden asemalta matka jatkui Valkeakoskelle? (jonnekkin Tampereen lähistölle kuitenkin)

Petri ja Nina olivat ystävällisesti luvanneet tarjota tilansa A- ja L-pentulaisille. Paikalle saapuikin varsin mukava joukko pentuja. Laskin, että molemmisrta pentueista oli 5 paikalla. Lisäksi oli A-pentueen Tepsu ja L-pentueen Glenda-äippä paikalla.

Aamu aloitettiin tokotuksilla. Jokainen sai tehdä vuorollaan oman treeninsä muiden seuratessa. Ruut reenasi heti toisena Bestis-siskonsa jälkeen. Tässä on mainittava, että Bestis yllätti kaikki varsin sujuvalla liikkumisella, kun ottaa huomioon, että onnettomuus sattui vasta reilu 3 viikkoa sitten!

Oli oikein ihanaa seurata muiden pentujen treenejä ja sitä missä menivät. Täytyy myöntää, että varsin pitkällä menivätkin. Olivat hurjan taitavan oloisia ja keskittyivät todella hyvin ohjaajiinsa vaikka ikää niillä olikin 3-4 kk!!

Ruutin kanssa otin aluksi 2 luoksetuloa. Molemmat menivät oikein hyvin. Hieaman tosin kaartoi kuulemma ja sainkin Lauralta kehoitukse vaihdella kättä jolla palkkaan luokse tulevn koiran. Empä olekkaan tullut tuota ajatelleeksi. pitääkin pitää mielessä. Kiitti laura vinkistä! Yksin kertainen asia jota ei vain ole tullut ajatelleeksi. Lisäksi sain vinkin pitää lelua paikoillaan/tarjota sitä pennulle, kun tarttuu siihen kiinni. Ensimmäinen puru kun ei meinaa jäädä kiinni ja siinä sitten hetki hapuillaa. Muuten tyttö taistelee varsin hyvin. Täytyykin näiden asioiden kanssa olla jatkossa huolellisempi.

Seuraavaksi otin sivulletuloja ja katsekontaktia. Molemmat sujuivat oikein hyvin. Tosin huomasin, että Ruutilla on alkanut olemaan hieman lenkottava perus asento. Tyttö tulee kyllä suoraan, mutta sitten istuu kuitenkin ryhdittömästi. Pitää siis kiinnittää jatkossa huomiota palkatessa sitä ko. liikkeessä.

Sitten otin seuraamista. Ruuti kulki jalassa tiiviisti ja pomppimatta. Tässä ei ole koskaan ollut ongelmaa. Ruut on aina oikeastaan kulkenut suorassa, lähellä jalkaa pomppimatta. Johtuu varmaankin siitä, että ruoka ei sitä kiinosta ylitsevuotavasti. Sen verran kuitenkin, että tekee mielellään asioita makkara palkalla.

Ruut työskentelee mielestäni hieman matalassa vireessä. Johtuu varmaankin hyvin pitkälle siitä, että olen oikeastaan käyttänyt palkkana vain namia. Olen aika kömpelö käyttämään saalispalkkaa. Se vain pitäisi opetella. Varsinkin kun nyt leikkiminen sujuu aika hyvin ulkonakin vieraissa paikoissa. Lisäksi sain vinkkiä mennä eri kentille leikkimään Ruutin kanssa, että oppii yhdistämään, että kentät ovat jotain aivan erityistä. Olen leikkinyt Ruutin kanssa hyvin monissa paikoissa ja se keskittyykin hyvin leikkiin sulkien häiriöt mielestään, mutta en ole varsinaisesti keskittänyt sitä minnekkään. Tämäkin siis "korjattavien" listalle.

Lopuksi leikin saalis leikkiä kahdella narulla. Se onnistui oikein hyvin. Saatiin siitä myös useammalta taholta kehumista. Se tuntuikin oikein hyvältä. Sen eteen kun on tehty hyvin paljon, että se lähtisi sujumaan. Ja täytyy myöntää; se sujuu kyllä varsin hyvin! Jopa niinkin, että voin ottaa noutoja narulelulla. Ruut on varsin taitava pikku-likka =0)

Välissä porukka kävi syömässä ja ipanat kävivät päiväunille. Syötyämme ja juotuamme lähdimme tallaamaan jälkeä. Jälki oli n. 20m pitkä. Ruut löysi ja ajoi sen mielestäni hyvin. Vaikka olenkin aloittelija jäljellä, niin mielestäni Ruut jäljestää hyvin ja tarkasti. Rauhallistahan meno tosin on, mutta se lienee ei tässä vaiheessa haittaa. Vauhtia tulee varmasti lisää, kun taito karttuu.

Sitten olikin vuorossa paimennukseen tutustumista. Tai pikkuisten kohdalla lähinnä lampaisiin totuttelua. Ruut raukka tosin nukkui onnensa ohi. Oli aika väsynyt, joten annoin sen nukkua. Oli mielenkiintoista seurata, kun pennut saivat ensi kosketuksen lampaisiin. Tosin useampia taisi kiinostaa enemmän se kakan syöminen kuin itse lampaat. Hauskaa tuntui kuitenkin olevan kaikilla ja sehän tässä vaiheessa on pää-asia.

Lopuksi otettiin ryhmä sekä yksilö kuvat pennuista. Jonka jälkeen olikikin aika pakata koirat autoon ja suunistaa kotiin. Päivä oli oikein ihana. Se vain päättyi harmillisen nopeasti. Ruut sai peuhata monien pentujen kanssa, mutta yhteen se tuntui ihastuvan ehkäpä muita enemmän, nimittäin Merviin. Tultiin Katrin kanssa siihen tulokseen, että siskokset varmasti muuttaisivat yhteen jos voisivat nimittäin sen verran hauskaa niillä tuntui olevan. Tosin luulen, että muilla ei kyllä sitten olisikaan niin hauskaa kun tytöt riekkuisivat kaiken päivää ja yötä ;0)

Ruut leikkii.